Ohita valikko

Sirittäjä

Phylloscopus sibilatrix

Sirittäjän erottaa pajulinnusta mm. suuremman koon perusteella. Ääni on kuitenkin paras erottava tuntomerkki. Kuva Jan Nyman.

Yleistä. Sirittäjä on eteläinen laji, joka on runsastunut Suomessa 1800-luvulta alkaen. Pesimäkannat ovat olleet Suomessa runsaimmillaan 1990-luvulla, jonka jälkeen lajin pesivien lintujen määrät ovat lähteneet laskuun. Sirittäjä kuuluu Suomen uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin lajeihin.

  • Pituus 13 cm
  • Pesä maassa kasvillisuuden kätköissä
  • Talvehtii Afrikassa
  • Ravintona hyönteiset

Elinympäristö. Sirittäjä on Vaasassa rehevien lehtomaisten metsien ja metsänreunojen lintulaji. Sen löytää reviiriltään helpoiten heti lajin saavuttua toukokuussa muuttomatkaltaan Afrikasta. Tähän aikaan vuodesta koiraat laulavat lajille tyypillistä sirittävää lauluaan aamuisin sopivilla lehtoalueilla.

Laulukausi on lyhyt ja juhannuksen jälkeen sirittäjä on erittäin vaikea havaita maastossa. Sen paljastaa korkealta oksistosta kuuluva vaimea ”tjyyh”-ääni, jolla sirittäjä varoittaa poikasiaan lähistöllä kulkevasta ihmisestä.

Esiintyminen Vaasassa. Sirittäjä on Vaasassa harvalukuinen pesimälintu. Se on tavattu 45 atlasruudulla pesimäaikaan touko-heinäkuussa. Lajin esiintymien on keskittynyt reheviin lehto- ja sekametsiin kaupungin eteläosiin. Sirittäjän tapaa varmimmin Vanhan Vaasan kanavan laakson lehtimetsistä sekä rantalehdoista Vaskiluodosta ja Onkilahdelta. Lisäksi myös Melaniemellä, Haapaniemellä ja Ristinummella voi sirittäjän tavata.