Ohita valikko

Punakylkirastas

Turdus iliacus

Syksyisin punakylkirastas syö marjoja. Kuva Christer Hangelin.

Yleistä. Punakylkirastas on Suomen yleisimpiä ja runsaslukuisimpia pesimälintuja. Lajin kannat ovat pysyneet vakaina viimeisten kahden vuosikymmenen ajan.

  • Pituus 22 cm
  • Pesä pensaan tai puun tyvessä, kuusennäreessä, katajassa, puussa alle 5 metrin korkeudella
  • Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa
  • Ravintona kastemadot, kotilot, hyönteiset, marjat

Elinympäristö. Punakylkirastas on joustava ja sopeutuvainen elinympäristönsä suhteen. Se viihtyy kaikenlaisilla biotoopeilla, joilla kasvaa metsää tai puoliavointa pensaikkoa. Suurimmiksi pesimäkannat muodostuvat lehdoissa, joihin muodostuu yleensä lajin pesimäyhdyskuntia yhdessä räkättirastaan kanssa. Räkättirastaat puolustavat kiivaasti omia pesimäalueitaan mm. variksilta ja harakoilta. Tästä hyötyy myös punakylkirastas.

Punakylkirastas pesii mielellään myös sekametsissä, tuoreilla kankailla ja karuimmilla mäntykankaillakin. Punakylkirastas on usein rämeiden tai nuorien taimikoiden valtalaji pajulinnun ohella.

Esiintyminen Vaasassa. Punakylkirastas on yleislaji. Se on levinnyt tasaisesti koko selvitysalueelle. Laji pesii myös sisäsaariston metsäisillä saarilla. Puuttomilta laajoilta peltolakeuksilta Söderfjärdeniltä punakylkirastas puuttuu.